• 6 Posts
  • 55 Comments
Joined 1 year ago
cake
Cake day: July 4th, 2023

help-circle





  • lapislazuli@sopuli.xyztoMemes@sopuli.xyzWow, this is so much faster
    link
    fedilink
    arrow-up
    5
    arrow-down
    2
    ·
    edit-2
    2 months ago

    Yes, there have been bows that are long, but not like the longbow. As you say, the longbow was used to shoot volleys, while the yumi could also be used on horseback. The longbow had a very heavy draw weight, around 90-120 lbs. That’s the weight you have to pull to get it at full draw. The yumi possibly had a a lower draw weight (although Korean and Mongolian and Turkish composite bows had draw weights of around 100 lbs as well, and they were mainly used on horseback). Again, the yumi has a shorter lower limb which meant it could be used on horseback (and it was) while there is no way a longbow could have. So the longbow and the yumi are very different technically.














  • Ja tuolla jutun kuvailemalla paskanjauhantabingolla ei ole kovin paljon tekemistä sen ammattislangin kanssa. Ensimmäinen kun on ihan konkreettista tarvetta varten olemassa (että asiansa osaavat tietävät tasan tarkkaan mistä puhutaan) ja toinen on sitten lähinnä puhujan oman egon masturbointiin kun knoppisanastoa käyttämällä voi tehdä itsestään fiksumman oloisen tai ainakin tärkeämmän kuuloisen kuin välttämättä oikeasti onkaan.

    Tätä juuri tarkoitin. Itse yhdistän tämän knoppisanaston käytön siihen, että kielestä on monella ei-humanistisella alalla tehty pelkkä irrallinen viestimisen väline, minkä lisäksi käytetään kökköjä lauserakenteita, mikä ei auta viestin perillemenossa. Toki tämä liittyy enemmän viestintään, mutta jotenkin mielestäni näkyy myös se, että kieltä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin ehkä aikaisemmin. Aika monella puhujalla kielestä puuttuu syvyys ja siitä on tullut jotenkin tasapaksua. Ks. keskustelut (erilaisten tekstien) lukemisen tärkeydestä JA lukutaidon heikkenemisestä sekä nyt tämä kirjojen alvin nostaminen. Elämme mielenkiintoisia aikoja.


  • Tuskin kukaan jargonia nyt tarkoituksella tai ainakaan tietoisesti keksii. Kuten Niemi artikkelissa kertoo niin jargonia käyttämällä ihminen tuntee olevansa alansa osaaja, mutta näin ei selvästikään aina ole. Näissä tapauksissa ihmisellä ei ole käsitystä siitä, että jargoni tarpeettomasti mutkaistaa viestintää. Siihen vaikuttaa osaltaan myös se, jos käyttää termejä (tietämättään) väärin. On eri asia, jos käyttää hyvin määriteltyjä ja alaan vakiintuneita termejä. Yleensä termejä käytetään juuri siksi, että niillä on vakiintunut merkitys. Toisaalta pitää sitten miettiä, että miten asioista viestitään maalikolle niin, että hän ymmärtäisi asian. Voisi kuvitella, että yksinkertaistaa voi myös niin, ettei merkitys matkalla häviä. Eli viestinnän olisi hyvä olla täsmällistä, paikkaansapitävää ja selkeää.