Turtiainen kertoo videollaan myös pyrkivänsä opiskelemaan venäjän kieltä.

Jos se ei puhu paikallista, sen arvo propagandistina on aika pieni. Alkaakohan se yandex-kuskiksi, sehän olis varmaan sen elämän arvokkainta työtä, ku kuskais ruokaa ihmisille.

Siinä olis ollu kaks ongelmaa, ensinnäkin kaikkien olis pitäis suostua samoihin sääntöihin ja mitä hankalammiksi ne koetaan sitä harvempi maa niihin alunperinkään sitoutuu.

Toisekseen, sellaista tahoa ei oikein ole olemassa, jolla olisi kaikissa tapauksissa auktoriteetti tulkita niitä sääntöjä tai tahoa joka voisi pakottaa minkä tahansa rikkomuksen tehneen maan hyväksymään siitä seuranneen rajoituksen.

Käytännössä sääntöpohjainen järjestelmä on voimassa vain koska/jos siihen sitoutuneet noudattaa niitä sääntöjä. Ja jos ei noudata, järjestelmä ei enää ole voimassa.

Taitaa olla aika epärealistista lähtee peruuttaa kohta 200 vuotta vanhasta päätöksestä et Tanskan salmet on auki kaikille. Vastaavasti Turkilla on Bosporinsalmi, samankaltainen kapeikko joka erottaa Mustanmeren maailmasta. Sopimus siitä on tuoreempi ja sen voimalla Turkki on voinut rajoittaa sotalaivojen liikkumista, mutta sekin väylä taitaa olla avoin muulle liikenteelle. Molemmat on osa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, mitä Venäjä, ja varmaan Kiinakin, nyt yrittää tuhota.

Itte oon huomannu et sellaset eipäviralliset huomiot on jääny pois ku ihmiset on etänä. Kukaan ei oo kuulemassa jos mutisee itsekseen et sw2834 on taas tahmee. Aiemmin kolleega olis voinu todeta et siihen tehtiin muutos eilen ja niiden kahden tiedon yhdistelmästä vois keksiä et muutoksen onnistuminen pitäis tarkistaa, tms.

Vois olettaa et samanlaisesta mutinan ja muun non-verbaalisen viestinnän puutteesta seuraa muitakin haittoja. EK nosti tiedotteessaan esiin et innovaatio, verkostoituminen ja tuottavuus vastausten mukaan kärsii, mikä voi hyvinkin olla tottakin, vaikka EK ei sen enempää avannut löytöään.

Pop!_OS käytössä ja Ardour on näköjään mullakin asennettuna, mut en osaa ollenkaan käyttää sitä. Mut Surge XT:n sain vinkumaan ja ohjattua sitä Arturian Minilab 3:lla ja Keystep 37:lla. Jos satun saamaan ambientilta vaikuttavaa vinkumista aikaan, saan se talteen Audacityllä. Arturian ja Surgen välillä on viive joka vois potuttaa jos osais soittaa muutakin kuin tuiki tuiki tähtösen väärin, mut tommosessa hitaampitempoisessa ambientissa se ei haittaa.

Yksityiset on avohoitanu potilaita jo muutaman vuoden. Yksityisellä olleiden potilaiden osuus kaikista oli noin 15% (pdf, s.1) vuosina 2021 ja 2022. Vuonna 2023, josta on tarjolla uusimmat hoitotilastot, oli joku tekninen ongelma, eikä yksityisellä olleiden potilaiden määrää ole julkaistu.

Menot ja rahoitus -rapsa vuodelle 2023 julkaistaan elokuun 2025 aikana. Niillä on ollu kaikenlaista harmia tilastoinnin kanssa vuosille 2021 ja 2022, luokitukset muuttunu ja laatua puuttunu. Mut ne pitäisi olla kunnossa seuraavassa julkaisussa. Kun se on tarjolla, selvinnee onko yksityinen hoito ollu kustannustehokasta.

Eiköhän iäntarkistustyökalun mukana tai viimeistään perässä tule sopiva lainsäädäntö, jos jo olemassaolevaa ei voi soveltaa.

Jos täysikäisyysvalvonta tulee ehdotetun kaltaisena käyttöön, mutta ei pakotettuna, eihän siihen mikään sivusto käyttäisi sekuntiakaan aikaansa. Silloin toi työkalu jäisi kokonaan käyttämättä ja kaikki aika ja vaiva mitä EU on asioiden sotkemiseksi tehny menis hukkaan. Joten, se tuskin jää pakottamatta ja arvaisin että pakotuksen keino on uhkasakot ja sakot.

Se on EU:n komission ehdotus, siihen ei oikein voi vaikuttaa äänestämällä. Jos ehdotus menee läpi EU:ssa, voi olla et se pitää ottaa Suomessakin käyttöön, riippumatta mitä mieltä silloinen eduskunta siitä on.

Meppejä meillä on 15, mut ne toimii europarlamentissa jossa on 720 jäsentä, joten suomalaisen äänestyspäätös ei paljoa vaikuta. Muutenkin, tämä uudistus on jo liikkeellä, joten se on varmaan jo voimassa kun noita saa taas äänestää vuonna 2029.

Tehokkaampaa voisi olla jos pohtii miten suojaa internetyhteytensä ulkopuoliselta vaikutukselta. Tor ja VPN:n on varmaan seuraavana niiden listalla, joten pidempiaikainen ratkaisu on varmaan joku muu.

Veikkaan et kyse on myös siitä et aiemmin netti oli muusta todellisuudesta erillinen ulottuvuus, nykyään se on integroituneempi osa muuta todellisuutta.

Asiantuntijat arvioivat, että maailmassa on nyt käytössä noin 200-400 miljoonaa Windows-tietokonetta, joihin ei pysty asentamaan Windows 11:a.

Se on aika mielenkiintoista et Microsoftin annetaan laittaa noin suuri määrä laitteita sähkö- ja elektroniikkaromuun käytännössä vain sen takia et noissa ei ole TPM:ää ja/tai UEFI:a. Kumpikaan ei ole välttämätön käyttöjärjestelmän asennuksessa.

Varsinkin jos kyse on hallinnon tai yrityksen tietokoneesta, voi olla että edessä on koneen paaluttaminen, koska voi olla hankalaa perustella käyttöjärjestelmän asennuksen suojauksien ohittamista millään järkevällä tavalla. Mut jos kyseessä on kotikone, joka muuten kelpaa käyttäjälleen, vois kuvitella et järkevintä olis päivittää se W11:een tavalla tai toisella. Tai Linuxiin, jos se kelpaa.

Tällä hetkellä yhteensopimattoman W10 koneen voi päivittää W11:een muuttamalla koneen asetuksia, niin että päivitys ei tarkista onko kone virallisesti yhteensopiva. Mut, koska W11 versiointi menee miten menee, W10:ä ei ehkä kannata päivittää nykyiseen W11 24H2-versioon, vaan vasta tulevaan 25H2-versioon. Tämä, koska kukin versio saa päivityksiä vain kahden vuoden ajan.

Missään ei tietenkään lue että yhteensopimattoman koneen voisi päivittää samalla tavalla 25H2-versioon, kuin nykyiseen versioon, tai että 25H2 tukee yhteensopimattomia koko olemassaolonsa ajan. Tai että tolleen päivittäminen ei jollain muulla tavalla aiheuta ongelmia, muista varmuuskopio. Mut tämä on mun suunnitelma tolle mun ainoalle Windows-testipenkille, joka ei muuten suostu päivittymään.

Tutkimuksen oli tehnyt Taloustutkimus Oy internet-paneelissa. Tiedot on kerätty 12.-24.3.2025. Jos olettaa että poliittinen sijoittuminen näkyy samalla tavalla puoluekannatuksessa, voidaan katsoa maaliskuun puoluekannatusta, jos se tukee Evan löydöstä. Yle teetti myös Taloustutkimuksella puoluekannatusmittauksen 10.3.2025–7.4.2025, jonka tuloksista voisi päätellä että Evan löydös ei ole valtavan väärin, oikeistopuolueet sai Ylen tutkimuksessa 43,4% kannatuksen. Oikeistoksi laskin kok, ps, rkp, kd, liike.

HS:n puoluekannatusmittaus maaliskuulta on maksumuurin takana.

Seuraavassa kuussa käytiin kunta- ja aluevaalit, joten voidaan myös verrata sen tuloksia Evan löydökseen. Kuntavaalaissa oikeistopuolueet sai 38,2% äänistä ja aluevaaleissa 38,6%. Noi numerot on jo aika erilaisia kuin Evan löydös. Ei liene perusteltua olettaa että koko oikeisto olisi menettänyt 10%-yksikköä kannatusta Evan tutkimuksen ja vaalien välillä, joten joku ongelma Evan tutkimuksien ja vaalituloksen välillä on.

Vuonna 2024 urheilu ja valmentaminen -perusteisia ensimmäisiä oleskelulupia haettiin 391 kappaletta – myönteisiä päätöksiä oli 289

Vuonna 2024 hakemuksista hylättiin 66 kpl tai ne raukesi 35 kpl. Tänä vuonna toukokuuhun mennessä on tullut 139 hakemusta ja päätöksistä 35 on ollut kielteisiä ja 9 on rauennut. Vuosina 2019 - 2023 hakemuksia oli 1773, kielteisiä päätöksiä oli 332 ja rauenneita 77.

Numeroista voisi arvata että erityisesti rauenneiden hakemusten osuus on kasvanut. Hakemus raukeaa jos hakija peruuttaa hakemuksensa, muuten se käsitellään päätökseen asti. Kielteisten päätösten osuus on myös kasvanut, mutta ei niin paljoa. Vuosittain hakemuksia on tullut noin 350 kpl.

Ongelma näyttäisi olevan ensisijaisesti henkilökohtaista läsnäoloa vaativa byrokratia, varmaan noissa kehittyvissä maissa ei ole samanlaisia edellytyksiä hoitaa asioita sähköisesti kuin Suomessa on. Toisena ongelmana vaikuttaa olevan hakemusten käsittelyn hitaus, joka helpottunee, kun hakemusten määrä vähenee.

Migrin numeroiden mukaan neljäs-viidesosa urheiluhakemuksista hylätään, eli maahantulon edellytyksiä ei löydy. Se on aika iso osa hakemuksista ja kertoo meille että hakemusten käsittely hakijan ollessa ulkomailla on perusteltua. Migrin tilastoista selviää että urheilu ja valmentaminen -perusteella haettuja oleskelulupia hylätään paljon. Sen edellä on yrittäjä-peruste, joista 2/3 hylätään, tutkinnon suorittanut -peruste, joista yli puolet hylätään, ja tavallinen työnteko -peruste, joista noin puolet hylätään, 1/24-5/25 aikana.

e. suorat linkit Migrin tilastoihin ei näytä toimivan. Kyseessä on päätös - oleskelulupa - ensimmäinen hakemus - työ.

Venäjän sotatoimien kritisointi on kans tehokas tapa estää palauttaminen Venäjälle, riippumatta mitä mieltä sotatoimista oikeasti on. Jos se jatko Wagnerin propagandan levittämistä Venäjän sodan kritisoinnin jälkeen, vois olettaa et sitä haittaa vain Venäjän kädettömyys sodassa, eikä niinkään itse sota.

Äänestystuloksissa ennen sotaa kolmikko oli SDP, maalaisliitto ja kolmatta paikkaa vaihtoi keskenään kokoomus ja RKP. Sodan jälkeen kommunistit korvasi kokoomuksen.

Eli sodan jälkeen klassinen kolmikko oli SDP, SKDL ja maalaisliitto. Noista maalaisliitto muutti nimensä keskustaksi. SKDL oli vasemmistoliiton edeltäjä, käytännössä SKP:n johtama puolue. Pitkään Suomessa pystyi valitsemaan vain sosialidemokraattien, kommunistien ja maaseutuihmisten väliltä.

Vasta 80-luvulla kun SKDL romahti, päästiin kolmeen puolueeseen SDP, keskusta ja kokoomus. 2011 lähtien historia toistaa itseään, kun kolmessa suurimmassa puolueessa on ollu neljä puoluetta, kun PS ja keskusta vaihtelee keskenään kolmikossa olemista.

THL:n Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2023 (pdf, s.20-21) kertoo meille että erityisesti nuorten naisten, mutta myös nuorten miesten, kerran - pari kertaa viikossa juominen on muuttunut 90-luvun huipusta pari kertaa kuukaudessa juomiseksi. Samalla raittiiden 55-69 vuotiaiden miesten osuus on laskenut ja kerran - pari kertaa viikossa juovien osuus on noussut.

Mut, koska 20-34 vuotiaita on vähemmän kuin 55-69 vuotiaita, ehkä osin nuorten juomisen vähentymisen seurauksena, muutokset 20-34 vuotiaissa vaikuttaa vähemmän koko määrään kuin muutokset muissa ikäluokissa. Joten, vois olettaa et THL:n heppu tietää muutoksesta, mut koska se koskee vain pienempää osaa väestöstä, se ei sinänsä selitä isompaa kuvaa.

Ei se varmaan kovin hankala temppu ole, kun moni puolustuvoima Euroopassa on niin heikolla.

Luo se varmasti jonkun määrän tuloa, mut se tulo pitää rinnastaa riskeihin. Tulo on ehkä helpommin arvattavissa nyt, riskit voi selventyä vasta vuosien varrella. Joten käytännössä voi vaikuttaa siltä että yhdellä puolella on laskelmointia ja toisella puolella kylähullu. Mut kuten Venäjä opetti, jos riskejä on, ne voi toteutua.

[Kouvolan kaupunginjohtaja Marita] Toikan mukaan kaupungin rooli ei ole arvioida kansainvälisiä tietoturva-asioita.

– Ne perustuvat suomalaiseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön, että miten näitä asioita käsitellään. Me emme turhaan spekuloi tällaisilla kysymyksillä, koska emme voi niihin vaikuttaa. Asiantuntijoiden näkökulmat (Tiktokin) tietoturvasta ovat aika ristiriitaisia. Niistä on vaikeaa vetää yksiselitteistä johtopäätöstä. Se on yksi alusta muiden joukossa.

Ensin se sanoo et Kouvolan rooli ei ole arvioida kv. tietoturva-asioita ja sit heti seuraavassa kappaleessa se arvioi kv. tietoturva-asioita määrittelemällä asiantuntijoiden näkökulmat ristiriitaisiksi.

Todellisuudessa Kouvolan kaupunginjohtajan tehtävä on ajaa kouvolalaisten asioita, joita iso datakeskushanke varmaan edistää. Se sano ihan oikein et laajempi turvallisuus ei kuulu Kouvolan käsiin. Mut, on se aika erikoista mennä sit heti kommentoimaan niitä asioita väheksyvästi.

Hanke voi olla ihan hyvä asia Kouvolalle. Jos se olis huono asia Suomelle, valtion pitäis puuttua siihen. Ja olis oleellisesti parempi jos Suomeen investoivat yritykset olis suomalaisia tai edes eurooppalaisia. Nyt ne tulee tänne jostain kaukaa nostamaan meidän sähkön hintaa ja vain osa keskuksen tuomasta tulosta jää Suomeen tai suomalaisille.

e. Yle kyseliki Supon mielipidettä asiasta toisessa artikkelissa ja ne vastas yleisellä tasolla:

Suojelupoliisin mukaan ulkomaiset investoinnit ovat Suomelle tärkeitä, mutta niihin voi liittyä myös muita kuin puhtaasti liiketaloudellisia tarkoitusperiä.

– Tällöin punnittavaksi nousee investoinnista saatava taloudellinen hyöty ja kansallisen turvallisuuden kysymykset.

Supo huomauttaa, että autoritaarisesta valtiosta tulevan investoinnin tarkoituksena voi olla taloudellisen hyödyn lisäksi myös esimerkiksi taloudellisen tai muun vaikutusvallan kasvattaminen pitkällä tähtäimellä.

Artikkeli on maksumuurin takana, joten en voi lukea kuin pätkän alusta.

Toi 326 000 on TEM:n tammikuun numero, se on ihan hyvä luku sellaisenaan, mut se ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen luku. TEM:n luku kertoo sen määrän mikä näkyy kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaina sekä kokoaikaisesti lomautettuina, mut sitä lukua ei saa verrata kansainvälisesti, koska se on muodostettu eri tavalla kuin muiden maiden kv-vertailukelpoiset luvut on muodostettu.

Tilastokeskus tekee kansainvälisesti vertailukelpoiset luvut ja niiden pari päivää sitten julkaisema luku oli 272 000. TEM:n luku on myös vanha, uusin on 320k. TEM on siirtänyt helmikuusta lähtien luvut eri palveluun, ehkä sen takia toimittaja käyttää tässä vanhaa.

TEM:n luvun ja Tilastokeskuksen lukujen ero selittyy sillä mistä ne on kerätty ja millainen määritelmä niillä on, tossa (pdf) on enemmän erojen syistä. Kansainvälinen vertailukelpoisuus syntyy siitä että ne määrät on kerätty YK: ILO:n suosituksien ja EU:n asetuksien mukaan. Se aiheuttaa sen että meidän luku ja vaikka Ranskan luku on vertailukelpoiset, koska ne kertoo samasta asiasta.

Joten artiikelin,

Suomessa on nyt 326 000 työtöntä. Tilanne on yksi Euroopan pahimpia.

Aiheuttaa mielenkiintoisen huomion, 326k ei ole kv-vertailukelpoinen luku tai uusin, mut sitä käytetään kontekstissa jossa tämänhetkistä tilannetta vertaillaan kansainvälisesti.

Tilanne ei tosta tietenkään muutu, se on yhä huono. Mut kaipais sitä et kun toimittaja tekee maksumuurin taakse artikkelin, se olis niin huolellisesti tehty et edes se vähä mikä pilkottaa muurin takaa olis oikein.