Lapsellista ja tyhmää ihan takuulla, mutta joskus kamppailulajeja harrastaneena näkisin, että jollakin tavalla hallittu väkivalta on joillekin tosi palkitsevaa. Ennen matsia ja sen aikana tulee adrenaliinia, ja sen jälkeen endorfiineja, mikä koukuttaa helposti. Ja tuommoisessa joukkotappelussa on vielä yhteisöllisyyttä, jota ei millään löydy arjessa. Kaiken tuon saisi tosiaan myös kehästä, molskilta tai tatamilta, mutta sitten jos päälle laitetaan vielä joku epäsosiaalinen personallisuushäiriö ja halu vaan riehua, niin selittäviä tekijöitä alkanee olla kylliksi.

Muuten olisin melkein sitä mieltä että tehkööt aikuiset keskenään mitä haluaa, mutta noilla huligaaneilla tuppaa olemaan myös taipumusta käydä sivullisten päälle, hajottaa paikkoja ja käyttäytyä muutenkin häiritsevästi, niin ajattelen että pärjättäsiin aika hyvin ilmankin.

Ok, you’re right in this sense. However, I meant beaten badly in the sense of expectations vs. reality. If you followed any media, it was supposed to be a slight edge for Kamala, or at least a good chance for an upset. In the end the R’s got president, senate and congress. And the outcome was clear after the first few hours, unlike something like Gore vs. Bush.

Fascism is fascism, what can you say…

“Mr. Musk has provided us with another delicate moment, demonstrating the ancient Roman salute combined with a Hindu symbol. It appears that the talk about the AI-operated gas chambers was a bit of an awkward slip, and it’s best we do not further aggravate the division of our nation.”

I remember reading he also just laughed it off and said people are just paranoid and see what they want to see.

A pretty good tell-tale sign of a fascist is that they will never apologize or admit doing wrong. You have to appear strong at all times.

There was a lot more demonstrations and outrage during Trump’s first term. I think now everyone is just exhausted and over it. Dems got beaten pretty bad in the election, and are probably very demoralized after this outcome. Maybe it will add up to a landslide in the next senate/congress election, maybe not.

Itselläni heräsi näistä signaloinneista tämmöisiä ajatuksia:

Amerikkalainen äärioikeisto on nyt saanut vahvaa signaalia, että nykyinen hallinto pitää heitä arvossa. Trumpin suuntaus tiedettiinkin jo, mutta nyt myös isoimmilta tukijoilta on saatu rohkaisua. Miksi tällä on enää mitään väliä, kun Trump on jo vallassa? Lähinnä itselle tulee mieleen Hitlerin ruskeapaidat, eli natsipuolueen radikaalien alkupäivien toiminnallinen jaosto, joka hoiti juutalaisia ja poliittisia vastustajia vastaan kohdistetun väkivaltaisen kenttätyön ennen kuin Hitler oli saanut Saksan instituutiot ja upseerit valtansa alle. Tämän tapahduttua Ruskeapaitojen haave tulla armeijan veroiseksi väkivaltakoneistoksi kaatui, kun SS teloitti ryhmän johtohahmot ja Ruskeapaidat lakkautettiin ja sulautettiin muuhun natsipuolueen toimintaan.

Mitä USA:ssa tulee tapahtumaan on tietysti vielä täysin auki, mutta uskon että Trumpin kabinetissa äärioikeistoa leivotaan juuri samanlaiseksi työkaluksi, jota pidetään takataskussa pahan päivän varalle. Esimerkiksi jos Trumpin politiikka alkaa herättää liikaa vastarintaa, on kätevää jos siihen voidaan vastata lain ulkopuolisella omalla voimalla.

Tänään kyllä alkoi päivä mukavalla vitutuksella kun on tuota uutisointia seurannut, Muskin kainalontuulettelut kirsikkana kakun päällä. Tuolla tervehdyksellä on ihan selvästi nyökätty äärioikeiston suuntaan ja taas kerran kokeiltu mitä saadaan menemään läpi. Ja läpihän se tämäkin menee, jopa ADL:tä, joka omassa twiitissään halusi korostaa yhtenäisyyttä ja ties mitä. Vähän jää semmoinen kuva, että kenelläkään ei ole enää virtaa vastustaa tätä uutta fasismia. Sorakuopan reunalla sitten todetaan väsyneesti vieruskaverille, että ei noissa kivääreissä oikeita ammuksia ole.

Edit: Ylen ansioksi pitää tosin lukea se, että Muskiin viitattiin sen enempää selittelemättä oligarkkina. Tavan soisi yleistyvän.

Ylen artikkeli, joka valottaa vähän Uuden Jutun taustoja: https://yle.fi/a/74-20136083.

Eri mieltä siitä että tuo on pornoa. Jos näkisin tuon muksujeni kanssa niin nauraisin ja kertoisin että siinä setä on vähän päättänyt pyllistää kameralle (naureskelun jälkeen toki painottaisin, että älkää tehkö samaa). Jos puolestaan olisi ihan oikeaa jynkkyä niin joutuisi vähän enemmän miettimään miten sitä sanansa asettelee, mutta puhumalla siitäkin selviäisi.

Asiasta järkyttyvien aikuisten kanssa sen sijaan olisi vaikeampi toimia, heitä kun ei voi ymmärtää.

Mikäs siinä nyt on vikana?

No siis vaihtoehtona olisi antaa tämmöisen avoimen törkeän rasismin rehottaa rauhassa ja antaa Lucian ja lähipiirinsä sitten vaan omin päin “deal with it”, kuten sanonta kuuluu. Minusta ehdottomasti parempi nostaa kissa pöydälle.

Agressiivinen natsi ja fasisti leimakirveen käyttö johtaa näiden käsitteiden inflaatioon jolloin niiden alkuperäinen merkitys hämärtyy ja niitä käytetään kuvaamaan lähes kaikkea epämiellyttävää tai vastenmielistä.

Olen eri mieltä. Ensinnäkin, näitä ei käytetä kuvaamaan kaikkea epämiellyttävää ja vastenmielistä, minä en ainakaan käyttänyt. Näkemykseni on, että jos seisoo natsien joukossa, on myös itse natsi. Olen ehdoton kannassani, sillä natsismi ja fasismi ajavat demokratian kaatamista ja tiettyjen ihmisten poistamista. Henkilö, joka tietää kanssamarssijoidensa olevan tätä mieltä, ja silti osallistuu tapahtumaan tukee omalta osaltaan natsien ja fasistien tavoitteita, eikä häntä siten voi heistä erottaa. Natsit ja fasistit täytyy hylätä ja eristää kaikesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, muuta toimintatapaa heidän kanssaan ei voi hyväksyä.

Vallassa ollessaan nämä pölhöpopulistit peräänkuulluttavat aina yhtenäisyyttä. Vertaa Trumpin puhe vaalien jälkeen, kun vaalimanipulaatiota ei esiintynytkään. Oppositiossa ja vaalien alla ääni kellossa sitten muuttuu.

Mukana oli myös epäsuorasti pientä paheksuntaa henkilöitä kohtaan jotka osallistuvat kulkueeseen kantaen natsi-symboleita yms. lisäten vielä, että myös nämä ihmiset on ihmisiä.

Jo tosiaan silloin 1930-luvulla Saksassa vältettiin iso katastrofi osoittamalla epäsuorasti pientä paheksuntaa näiden tyyppien esikuvia kohtaan, joten taidetaan olla ihan turvassa.

Tuomioni: Keskisarja on natsi.

Näillä tapahtumilla on vähän semmoinen luonne, että jos siellä on yksikin natsi, niin sitten kaikki osallistujat voidaan ihan hyvin laskea natseiksi.

“You’re not marching with nazis, you are a nazi.”

Keskisarjalla taitaa nyt olla sen verran mainetta, että kampanjoinniksi riittänee enää netissä öyhötys perinteiseen perussuomalaiseen tapaan. Kainalontuulettajien äänet lienee näillä näkymin turvattu.

Samaa mieltä. Tärkeää on, että aina kun nassukat tulevat esille, tulee myös vastavoima, joka muistuttaa että tämä ei ole ok. Jos näiden olisi annettu kokoontua Oodissa rauhassa, niin olisipa ollut kiva sattua sinne yhtä aikaa jonkun ulkomaalaisen kaverin kanssa ja yrittää selittää että siellä se meidän väkivaltainen äärioikeisto kokoontuu ja suunnittelee ketä pistetään ensimmäisenä uuniin jos tilaisuus tulee.

Kävin redditissä lukemassa tuosta tapahtumasta. Seurauksena verenpaine nousi, kun puolet kommenteista peräänkuulutti kohteliasta vuoropuhelua natsien kanssa. “Olisivat osallistuneet lukupiiriin ja osoittaneet sinimustien heikkoudet sitä kautta.”

Well, bad code is bad code regardless of the paradigm. I’ve just had bad experiences rewriting some horrible OOP codebases and opted out to use as much functional style as C# allowed me to.

The main problem, as I see it, is that OOP encourages unnecessary abstractions and inheritance. These should be used as little as possible, because they typically increase complexity and make code harder to read and untangle. As an example, I’ve seen people define interfaces that don’t essentially define anything.

Another problem is that OOP encourages mutable member variables. It’s very annoying to try to understand code where class C inherits from class B that inherits from class C. Good luck debugging when the methods of C modify a variable declared in A in subtle ways.

As an idea OOP is very appealing. When I was younger, I would be thrilled to start designing a class hierarchy and interfaces when encountering a new programming challenge. Now I just try to think how to make things as simple and modular as possible.

Edit: of course bad functional code is also bad code. It’s also very annoying to try to understand code where functions pass badly named functions around as parameters and use 10 function compositions in a sequence.

You did the right thing. OOP was invented by people who were worried about their job security, to obstruct others from understanding their code.